VÄLIPÄIVIEN KUULUMISET

Mikä ihana valoilmiö onkaan tervehtinyt meitä useana päivänä kuluneella viikolla. Ihan kuin joulutouhujen keskelle olisi tuotu jo pilkahdus keväästä ja uudesta vuodesta. Ainakin itselläni tuo valoilmiö on saanut aikaan sen, että ajatus on jo käväissyt kuin varkain kevään puolella, vaikka normaalisti tykkään fiilistellä joulua aina loppiaiseen saakka, kun sen hartaiden valmistelujen jälkeen on saanut kotiinsa laitettua.  

Joulu ja välipäivät ovat kuluneet hyvin leppoisasti. Toki piipahdin välipäivät töissä, mutta kun muu perhe lomailee, tuntuu se itsellekin melkein lomalta. Joulua hieman varjostivat perhettämme kiusanneet taudit, mutta onneksi jouluvieraamme eivät niitä pelästyneet ja joulukuviot saatiin toteutettua suunnitellusti. Itsekin selvisin onneksi pahimmasta taudista juuri sopivasti jouluksi, että pääsin sentään vähän osallistumaan jouluvalmisteluihin. Onneksi minulla sattuu olemaan niin osaava mies, että ilman hänen panostaan joulu olisi ollut kyllä paljon vaatimattomampi.

Niitä haaveilemiani vaaleanpunaisia joulukukkia en muuten sitten saanut. Kiersin kaupungin parhaat kukkakaupat, eikä yhdestäkään löytynyt vaaleanpunaisia amarylliksiä eikä vaaleanpunaisia joulutähtiä. Kaikkialla oli vain perinteistä punaista ja valkoista. Niinpä joulukukkiemme väritys oli nyt sitten hyvin valko-vihreää tänä vuonna. Mutta todella kaunistahan sekin on ja sopii makuuni täydellisesti. Olisin vain ollut valmis kokeilemaan jotain uutta, mutta ehkä sitten ensi jouluna.

Tuossa amarylliksestä ja neilikoista tehdyssä kimpussa oli muuten aivan ihastuttava uusi tuttavuus, nimittäin käärmekuusi. Ihanan pehmeä ja ohut havunoksa, joka sopii todella kivasti joulun ja talviajan kimppuihin. Valkoiset tulppaanit yhdistin tänä jouluna eukalyptukseen ja mustikanvarpuihin ja nyt, kun tulppaanit ovat jo ohi, alkaa mustikanvarpuihin tulla kukkia. Näiden lisäksi meillä oli tietenkin valkoiset hyasintit, jotka alkavat kukkia vasta nyt, sekä luottojoulukukkani jouluruusu. Olisi kiva onnistua säilyttämään jouluruusu hengissä kevääseen saakka, jotta voisin istuttaa sen ulos puutarhaan, mutta aikaisempina vuosina en tässä valitettavasti ole onnistunut. Katsotaan, miten nyt käy.

Joulukattaukseen valitsin tänä jouluna sentään jotain uutta. Perinteisen punaisen liinan sijaan valitsin harmaan liinan ja siitä tulikin yllättävän kiva ja freesi kattaus. Servetteinä meillä oli Pentikin pellavaiset servetit ja siinä päällä yksinkertaisesti vain eukalyptuksen oksat. Tähän väriyhdistelmään vaaleanpunaiset kukat olisivat sopineet loistavasti, mutta toki valkoinenkin toimii aina.

Vuosi lähenee loppuaan ja kohta saa kääntää ajatukset täysillä kevääseen. Sitä ennen toivottelen teille lukijoille ihanaa vuoden vaihdetta, muistetaan elää hetkessä ja nauttia siitä mitä on.